Nautinnosta kehittymiseen

Aiemmin kerroin, kuinka juoksusta nauttiminen otti minulla aikaa sen kolmisen kuukautta aktiivista harjoittelua. Kolme kuukautta ja sitten olin tilastojen mukaan paremmalla tasolla, kuin ikäiseni miehet yleensä. Se ei kuitenkaan ollut se taso, jolle halusin jäädä.

Olin oppinut juoksemaan tasolla, joka tuntui nautittavalta, mutta kehitys tuntui hiipuvan. Keho oli omaksunut nykyisen tason, eikä se saanut riittävästi haastetta. Oli palattava takaisin siihen tilaan, jossa nautinnon sijaan tulee myös sellaisia haasteita, jotka vaativat sitä kuuluisaa sisua. Oli taas lähdettävä haastamaan itseä.

Hyvän olon tunne hiipii salakavalasti mukaan tekemiseen. Sen voi huomata vaikka työpaikalla siitä, että kehitys lakkaa, kun luulee nykyisen tason jotenkin riittävän. Samat vanhat kaavat toistuvat, mutta mitään uutta ei ilmesty. Parisuhdekin vaatii ajoittain jotain uutta, joka tuo väriä siihen tavalliseen, harmaaksi kuvattuun, arkeen. Sama homma on harrastuksissa. Ei kitaristista tule huippua sillä, että se tyytyy soittamaan Paranoidin ja Smoke on the waterin erityisen hyvin. Kehittyminen vaatii siis sitä, että on valmis uudestaan ja uudestaan haastamaan itseään taitorajojensa äärissä.

Aloituksesta nauttimiseen

Harrastin golffia joitakin vuosia. Noiden vuosien aikana pääsin tasoituksessa alle 24. Sain silloin kuulla, että tuosta alkaa vasta pelistä nauttiminen. Tason noustessa en enää keskittynyt vain siihen, että osun palloon, vaan saatoin jo miettiä, mihin osaan kenttää yritän sitä lyödä. Pelin luonne oli muuttunut aivan erilaiseksi, kuin mitä se oli aluksi.

Nyttemmin olen juossut paljon. En kanna korvillani kaiuttimia, vaan nautin luonnon äänistä ja siitä, että saan rauhassa ajatella asioita. Juokseminen tuntuu nyt myös nauttimiselta. Jossain kolmen kuukauden kohdalla tein vetoharjoitusta ja tunsin, että selviän tästä. Tuli myös tunne siitä, että aloittelijan tasosta on siirrytty seuraavalle tasolle.

Kolmekin kuukautta on pitkä aika säännöllistä raskasta treeniä. Siinä saa moneen otteeseen kannustaa itseään jatkamaan. Kaikki ei kuitenkaan tule vaivatta, mutta sen nähdyn vaivan korvaa moninkertaisesti tunne onnistumisesta.